Ruissalon mAininki - Logo

Ravintolan on piirtänyt Alex Nyström vuonna 1917 pankinjohtaja Tor Grotenfeltille huvilaksi.

Vuonna 1926 Turun kaupunki pakkolunasti huvilan Suomen ensimmäiseksi siviililentoterminaaliksi. Tältä vesilentoasemalta lennettiin Tukholmaan. Rakennus vapautui lentotoiminnan siirtyessä Ruissalon lentosatamasta Artukaisiin. Vuodesta 1942 huvilassa on toiminut Turun Pursiseuran seuramaja ja ravintola.

LENTOBUUMI

Lentokoneet olivat 1920-luvulla modernin maailman symboleja. Lentämistä ja sen tuomaa vapautta ihannoitiin suorastaan sokeasti. Turun kauppakamari oli tuolloin ajan hermolla ja se viritti turkulaisen lentokenttäkeskustelun käyntiin vuonna 1925. Vähä-Heikkilässä oli toki jo puolustusvoimien käytössä oleva lentokenttä, mutta se oli jo parhaat päivänsä nähnyt, ja jopa vaarallinen. Kaupunkiin haluttiin nimen omaan maalentokenttä, jotta se pystyisi palvelemaan myös kelirikon aikaan.

KUVA: Turun lentosatama Ruissalossa vuonna 1932

SIJAINTI

Turkulaiset perustelivat asiaa itselleen myös sijaintinsa puolesta, verrattuna vaikka Helsinkiin. Turku on maan lounaiskolkassa ja lentoliikenteen oletettiin suuntautuvan Suomesta lähinnä läntisen Euroopan metropoleihin. Turun kaupunginvaltuusto alkoikin tutkia asiaa. Sijoituspaikaksi kaavailtiin joko Pansiota tai Ruissaloa. Pansiota puolsivat alhaiset perustamiskustannukset ja Ruissalon suuntaan vaakakuppi kääntyi alhaisen maanarvon vuoksi. Ruissalo jakoi mielipiteitä ainutlaatuisen luontonsa vuoksi, vaikka lentokenttärakennusten koettiin pääasiassa komistavan saarta.

KUVA: Aero Oyn uusi matkustajalentokone Junkers Ju 52 3m OH-ALK Sampo saapui Suomeen 29.6.1932

HUVILAN MYYNTI

Lentokenttäprojekti sai yllättävän käänteen, kun pankinjohtaja Grotenfelt myi Ruissalon huvilansa Turun kaupungille vuonna 1926. Vuonna 1917 valmistunut komea huvila tuunattiin vauhdilla uuden lentoaseman toimisto- ja odotushuonetiloiksi. Turku oli saanut siis sittenkin lentosataman laitureineen.

KUVA: Ruotsin prinssi Gustaf Adolf vieraili Suomessa heinäkuussa 1934

REITTILENTO

Ensimmäinen virallinen reittilento lähti Ruissalosta 2.5.1927. Puheet maalentokentästä vaimenivat pariksi vuodeksi, mutta pulpahtivat pintaan taas 1930-luvun puolella. Vuonna 1931 nuori arkkitehtiopiskelija, tuleva kaupunginarkkitehti Totti Sora teki diplomityönsä uudesta Ruissalon maalentokentästä, joka olisi yhdistetty lentosatamaan. Sijaintipaikkana olisi ollut Choraeuksen lähteen viereiset pellot. Suunnitelma olisi vaatinut uusia tiejärjestelyjä sekä puuston harvennusta. Hanke kaatui lopulta kuitenkin liian pehmeään maaperään sekä kalliisiin kallioleikkauksiin. Näin jälkikäteen on helppo sanoa, että hyvä niin.

KUVA: Aero Oyn uusi matkustajalentokone Junkers Ju 52 3m OH-ALK Sampo saapui Suomeen 29.6.1932

PURSISEURA ALOITTAA TOIMINTANSA

Maalentokentän sijoitussuunnitelmat kuitenkin jatkuivat ja uudeksi paikaksi valikoitui Artukainen. Se oli vuonna 1935 valmistuessaan vuonna Suomen ensimmäinen ja maailman pohjoisin siviililentokenttä. Helsinki sai oman kenttänsä Malmille vasta vuotta myöhemmin. Ruissalon lentosataman toiminta lopetettiin vuonna 1938. Grotenfeltin huvila sai vuonna 1943 taas uutta käyttöä, kun Turun Pursiseura teki siitä paviljonkinsa.


KUVA: Presidentti P.E. Svinhufvud puolisoineen lentää Turusta Helsinkiin 18.8.1936

HELPOSTI PERILLE

Pursiseuranranta 30
20100 Turku

+358 (0) 40 125 3580 info@ruissalonmaininki.fi

Föli bussi nro 8 lähtee Kauppatorilta kerran tunnissa. Jää pois Pysäkillä Tammimäki. Matka kestää noin 30 min.

Tervetuloa

AUKIOLOAJAT
6.6.-31.8.2023

Opening Hours
Ma / Mon / Mon
Closed
Ti / Tis / Tue
Closed
Ke / Wed / Ons
Closed
To / Thu / Tor
Closed
Pe / Fri / Fre
Closed
La / Sat / Lör
Closed
Su / Sun / Sön
Closed